maanantai 7. tammikuuta 2013

Matka leffa valmis...

”Polkien Halki Itäisen Euroopan” on elokuva matkastani polkupyörällä keväällä 2010 Suomesta Kroatian rannikolle. Alkuperäinen määränpää Ateena jäi saavuttamatta karkean kilometri arviointi virheen vuoksi. Reitti kulki Suomesta Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Slovakiaan, josta Unkarin kautta Kroatian rannikolle. Matkaa kertyi reilut 3600 kilomeriä ja aikaa kului 57 vuorokautta. Elokuva sisältää videopäiväkirja tyylisiä kohtauksia ja tunnelmia matkan varrelta sekä runsaasti valokuvia matkan hienoimmista maisemista. Lue lisää matkafillari.com sivuilta

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Lopultakin sain koostetuksi vuoden 2010 reissusta videon. Dvd:lle tuli mittaa 95 min.

Polkien Halki Itäisen Euroopan traileri from Jarkko Lindholm on Vimeo.

Yllä traileri leffasta.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Reissu Kirja

Olen jo jonkun aikaa suunnitellut tekeväni kevään 2010 reissusta kirjan...

Hullu ajatus, mutta kokeillaan nyt mitä siitä tulee. Muutaman päivän olen koneen vieressä istunut ja ihan kivalta kirjoittaminen tuntuu. Kieliopin ja oikein kirjoittamisen kanssa on vähän niin ja näin, mutta eikohän se siitä.

Nelisenkymmentä ensimmäistä sivua olisi luettavissa täällä
Palautetta saa antaa joko tänne tai sitten matkafillari@gmail.com

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Mielenkiintoista luettavaa...


Käväisimme Kirsin kanssa Go messuilla jossa törmäsin Rämön Mattiin ja miehen esitelmä matkasta Islannin ympäri oli mukavaa kuunneltavaa.

Matilta oli ilmestynyt kirjakin polkupyörällä jäämerelle. Tämä kirja odottaa vielä lukemista.

Matti kertoi kaverista joka oli lähdössä matkalle Portugalista Japaniin tyttöystävänsä kera.



Matka on juuri alkamassa Capo da Rocasta joka on Lissabonin lähistöllä. Miehen matkaa voi seurata www.pienimustapyora.com sivustolla.

Onnea Matkaan Olli ja Amie


Virtuaali pyöräilyä testaamassa

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Uudet kujeet...



Kesä 2011 oli pyöräilyn kannalta hiljainen ja niin oli tarkoituskin. Muutamia kauppa ja uimareissuja, yksi vähän pidempi ”kokeilureissu” uuden elämänkumppanini kanssa ja ennen sitä muutamia kuntolenkkejä Tammelan järvien ympäri.

Tämän kokeilureissun myötä ensikesänä on tarkoitus lähteä kimpassa polkupyörämatkalle. Elämänkumppanini Kirsi innostui pyöräilystä kun keväisen muuttokuorman mukana tulleen polkupyörän renkaisiin laitettiin oikeamäärä ilmaa. Kirsi oli hankkinut itselleen muutamia vuosia aikaisemmin uuden polkupyörä kuntoilua silmälläpitäen. Kuntoilu oli loppunut lyhyeen koska pyöräily oli tuntunut ”siltä kuin suossa tarpoisi” mutta ihmekös tuo kun renkaissa oli vain yläpuolella ilmaa.
No nyt yhteisessä pyöräily harrastuksessa mennään siinä vaiheessa että tarkoitus olisi ensikesän loppupuolella lähteä yhteiselle fillarireissulle. Reissua varten käytiin jo hakemassa Kirsille matkaratsun aihio Tampereelta, joka olisi talven aikana tarkoitus varustella matkakuntoon.



Minne matkamme sitten ensi kesänä käy, on vielä avoinna mutta olen heittänyt ilmoille ajatuksen että jatkaisimme matkaa siitä mihin se minulla kesällä 2010 loppui. Matka siis alkaisi Splitistä (Kroatia) Montenegron, Kosovon ja Makedonian kautta Kreikan pääkaupunkiin Ateenaan. Matkaa kertynee noin 2000 kilometriä ja tällä kertaa tämä arvio on yläkanttiin kilometrien osalta ettei käy niin kuin viimeksi.

Tosin sitä että ajammeko juuri tämän reissun, ei ole lukkoon lyöty. Matkaan luultavasti lähdetään, mutta onko reitti tämä jää nähtäväksi.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Matkan antia näin kotisohvalta ajateltuna...



Reissu oli tällä kertaa raskas mutta antoisa. Tosin ei matkalla tullut kertaakaan sellaista fyysistä väsymistä mutta alkumatka, aina etelä Puolaan asti oli maisemin puolesta melko tylsä. Tasaista maastoa, peltoja, metsää ja melko samanlaisia kyliä koko ensimmäinen 1500 kilometriä. Maisemat muuttuivat vasta Krakovan jälkeen ja reissu sai ihan uuden vaihteen. Vuoristot olivat raskaita mutta niin antoisa että reitin raskaus unohtui ja maisemat olivat mahtavia.




Missään kohtaa ei mieleeni tullut lopettaa. Siis henkinen puolikin matkasta sujui odotettua paremmin.



Alkuperäinen määränpää jäi saavuttamatta sillä matkaan varattu aika vaan loppui kesken. Toisaalta en ymmärrä itseäni miten saatoin laskea matkan Tammelasta Ateenaan niin pieleen. Matkaa Splitistä Ateenaan, lyhyitä mahdollista reittiäkin olisi ollut vielä jäljellä yli 1300 kilometriä joten kokonanis kilometri määräksi olisi tullut vähintään 5000 kilometriä. Alkuperäisen oman laskelmani mukaan koko matkan mitaksi olisi tullut 4000 joten tein todella karkean virheen, arvioidessa kokonaismatkaa Ateenaan.



En todellakaan ole pettynyt siihen että Ateena jäi saavuttamatta, sillä tämä ei ole luultavasti viimeinen matkani fillarilla ja jos siltä tuntuu, voin jatkaa matkaani siitä mihin tämä matka loppui.



Matka antoi hienojen maisemien lisäksi paljon, paljon muutakin. Tapasin hienoja ihmisiä, opin paljon näiden maiden kulttuurista sekä siitä miten ihmiset asuvat ja elävät. Kaikki maat lukuun ottamatta Viroa olivat maita, jossa en aikaisemmin ollut käynyt. Maat yllättivät minut sillä kuinka ”moderneja” ne olivat. Odotin että varsinkin entiset itäblokin maat olisivat enenemän vielä kiinni Neuvostoliiton jälkeensä jättämässä tilassa, mutta mitä vielä.



En koko matkan aikana tuntenut oloani turvattomaksi. Liikenne oli kylläkin paikka paikoin ja varsinkin Puolassa hurjaa mutta paikallisten ihmisten osalta en tuntenut minkään moista uhkaa. Tosin suhtautuminen näissä maissa yleensä ottaen polkupyörä matkaajia kohtaan on varsinkin yösijaa kysellessä nuivaa. Yleinen käsitys on se että, mikäli matkustat polkupyörällä olet todella köyhä. Toisaalta se on hyvä asia sillä, eihän köyhää pyöräilijää kannata edes ryöstää sillä ei sillä ole mitään varastettavaakaan.



Suhtautuminen hotellien ja muiden majoitusta tarjoavien yritysten henkilökunnassa huomasi heti kun kerroin olevani Suomesta. Tämä lause sai suhtautumisen minuun muuttumaan aina etelä Puolaan asti. Siitä edemmäs kotimaani kertomisella ei oikeastaan ollut merkitystä. Tosin ihan hyvää palvelua sain koko matkani ajan.



Mitkä olivat sitten ne hienoimmat jutut tällä matkalla? on se yleisin kysymys mihin olen törmännyt nyt matkani jälkeen. Maisemat Puolan ja Slovakian rajalla, Kroatia yleensä ottaen ja ihmiset joihin matkallani tutustuin on sitä parasta antia joka mieleeni on jäänyt. Tosin matkalla näki ja koki niin paljon että nyt vasta kolmen viikon jälkeen tulee mieleen asioita matkalta jotka on tavallaan jo unohtanutkin. Kuvat, päiväkirjamerkinnät, karttojen tutkailu ja video, palauttavat mieleen tunnelimani, paikkoja joita näin sekä ihmisiä joita tapasin mieleen.




Nyt kotikoneellani olen pystynyt yhdistelemään matkallani ottamiani panoraamakuvia ja niistä saa nyt hivenen paremman kuvan paikoista joita näin. Tosin kuvat eivät anna oikeaa kuvaa, mutta sinnepäin ainakin. Jatkossa luultavasti talven pimeinä iltoina tulen editoimaan myös videokuvaa kaikkien nähtäväksi tältä matkalta ja niistä tulee linkit sitten taas www.matkafillari.com sivustolleni.



Kiitoksia vielä kerran tukijoille sekä kaikille jotka ovat jollain tapaa auttaneet tai olleet vaan henkisenä tukena matkallani halki Euroopan. Kiitos



Viimeinen pyöräilypäivä



Vielä olisi matkaa lentokentälle noin 90 kilomeriä mutta minulle on varattu jo huone Trogirin kaupungista josta on Splitin lentokentälle matkaa noin 15 km. Päivän aikana tulee vastaan taasen iso silta joka on nyt pidempi mutta kansi on vain 40m merenpinnasta. Keli on kuuma ja pieni ukkosmyrskykin osuu päivän matkalle. Osa matkasta kulkee taas kauempana rannasta ja taas on kuuma päivä. Suorastaan tuskainen ajopäivä.



Toisaalta matka saa tänään päätöksen ja se luo jonkinmoisen tyhjän olon ja tietynlainen väsymys piinaa koko päivän. Sisämaassa huomaa sen että tämä alue ei ole turistien suosiossa. Tien varsilla on ihmisiä seisomassa mainoskylttien kanssa joissa mainostetaan majoitus kohteita.
Loppumatka oli tuskaa mutta löysin perille, ilmastoituun huoneeseen mainiosti ja päivän päätteeksi pakkasin tavarani seuraavan päivän lentoa varten sekä purin pyörän lentokuntoon. Saimme sovittua että paikan isäntä antaisi meille aamulla kyydin lentokentälle joten aamusta tulisi paljon helpompi. Illalla tutustuttiin vielä Trogirin vanhaan kaupunkiin ja käytiin syömässä loistava illallinen.



- 1.7
- päivän kilometrit 75.68 km
- ajoaika 4:04:23
- Keskituntinopeus 18.57 km/h
- Max nopeus 60.48 km/h
- koknais km/aika 3679/208:12
- Yö paikka Trogir Kroatia