keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Matkalla Ateenaan 26.5.

Matka jatkuu parin vapaapäivän jälkeen kylmässä tuulisessa ja pilvisessä kelissä. Lähtöä viivästyttää maha joka tuntuu nyt aamulla olevan ihan sekaisin. Illalla majatalossa syödyn illallisen syyksi en sitä voi laittaa. Ajatus on suunnata kohti Elkin kaupunkia josta löytyisi lähin leirintäalue. Ajo Suwałkiin oli vastatuulen ainsiosta hidasta ja nyt oli oikeasti kylmä. Pyörän mittari näytti 10 astetta kun vielä pari päivää sitten se keikkui 25- 30 asteen välissä. Vettäkin tuli pieniä kuuroja matkalla kaupunkiin. Käväisin nostamassa rahaa ja syömässä sillä nyt kerrankin tiesin minne mennä eikä niin pankkia eikä ruokapaikkaa tarvinnut etsiä. Edellisnä iltan tutkin vielä karttaa ja puntaroin reitti vaihtoehtoja. Ja niitä kyllä on, sillä leirintäalueita ei juuri tällä osalla maata ole, ei ainakaan näitä isoja ja kauniita jotka on merkitty mukanani olevaan kirjaseen mutta näitä ei niin suuria tuntuu olevan vähän väliä. Jokaisella pienelläkin kylällä on joku joka omaa takapihaa kutsuu leirintäalueeksi ja yleensä siellä on vielä jonkinmoinen mökki vuokrattavana.

Käväisen vielä kaupassa ja kun jatkan matkaani edessä menee matkafillaristi samaan suuntaan kuin minäkin. Ajan miehen kiinni ja hän on huomattavan ilahtunut nähdessään minut. Ajetaan ja jutellaan ja pysähdytään juttelemaan. Mies on tulossa Sveitsistä ja matkalla Suomeen ja pohjanlahden perältä matka jatkuu Ruotsiin, Norjaan ja sieltä takaisin kotiin. Juttelimme pitkän tovin, vaihdetaan tietoja reiteistä ja muusta. Otettiin kuvia ja vaihdettiin s-posti osoitteet. Kaveri kertoi että olin ensimmäinen matkafillaristi jonka hän oli nähnyt jo 3500km pitkällä matkallaan. Kyselin oliko hän ajanut valtateitä täällä Puolassa johon sain vastauksen, ettei hän muuta ollut ajanutkaan. Hän totesi että niitä oli ihan hyvä ajaa sillä näillä teillä tuntui olevan ainoat pientareet tässä maassa.



Miehen pyörän perään oli kytketty peräkärry ja itse pyörän päällä ei ollut kuin yksi laukku ja tankolaukku. Tämä systeemi keventää melkoisesti pyörää. Peräkärry on muuten hyvä ratkaisu mutta kallis jos, niin kuin minä, lentää takaisin kotimaahan määrän päästä.
Kun harkitsin lähtöä, huomasin jutellessa ajaneeni Elkiin johtavan tien ohitse ja seisoimme valtaile numero 8 risteyksessä. Katselin tielle ryömivien rekkojen määrää ja kun huomasin että pientareet olivat leveämmät kun monet pikkuteiden kaistat päätin ajaakin sitä pitkin Augustwin kaupunkiin ja sieltä ottaa suunnaksi Grejewon kaupungin, tien numero 61 vartella. Kokeillaan nyt näitäkin teitä. Tylsäähän näitä pitkiä suoria teitä on ajella, mutta joutuisia ja kun jonkinmoinen myötäinenkin tänne suuntaan olevan niin antaa mennä vaan. Rekkoja, rekkoja, rekkoja, mutta ihan turvallisen olista matkaamista. Tosin muutamia todella rohkeita ohituksia näkyi matkalla. Ja tiellä 61 sitten näkyi myös kolari. Henkilö auto oli ilmeisesti lähtenyt ohittamaan ja ajautunut vastaan tulevan rekan alle. Näky ei ollut mitenkään mieleinen. Koko valtatie 61 oli poikki vain minä ja pyörä päästiin paikasta ohitse.
Mitään muuta ihmeellistä tästä päivästä jäänyt käteen. Löysin taas helposti itsellein yösijan. Mökki l-alueella. 8,50€


olkimajani

- päivän kilometrit 69,43 km
- ajoaika 3:58:59 h
- Keskituntinopeus 17.43 km/h
- Max nopeus 42.59 km/h
- koknais km/aika 1265/71:49

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti