Näkemiin Latvia terve Liettua
Aamulla heräsin jo ennen seitsemää kosteasta teltasta. pakkasin laukut teltassa ja tiesin että kun avaisin teltan oven, hyttysten armeija kävisi kimppuuni heti. Päätin siirtää pyörän ihan lähelle tietä toivoen että siellä ei hyttysiä olisi ehkä niin paljoa. Ravasin teltan ja pyörän väliä yksi laukku ja tavara kerrallaan pysyen näin liikkeellä kokoajan ja sain näin hivenen rauhaa hyttysiltä. osan tavaroista vein suoran tien penkalle. Järkyttävä hyttysparvi oli kimpussani kokoajan ja meinasin todella menettää hermoni. sain pyörän pakattua jotenkuten ja lähdin liikkeelle. Yritin aina välillä pysähtyä korjaamaan tavaroita mutta hyttyset olivat kimpussa heti. Vasta kun aurinko alkoi paistamaan ja pieni tuulenvire puhaltamaan saatoin pysähtyä. Ennen kun huomasinkaan olin Liettuan rajalla. Skaistkainen kylä oli pieni ja suttuinen. Raja oli piirretty karttaan Mĕmele jokea seuraten aina saman nimiseen kylään asti josta joki kaarsi rajalta Latviaan.
Myös Littuasta minulla oli pyöräreittikartta jonka olin matkamessuilta löytänyt. Lähdin ajamaan Biržain kaupunkia kohti. Valitsin kuitenkin epähuomiossa reitiltä poikkeavan isomman tien numero 190. Tien kunto oli selkeästi parempi kuin vastaavien teiden kunto Latviassa. Liikennettäkin oli jonkin verran mutta sopuisasti kaikki sinne mahtui. Nopeudet olivat todella hurjia joillakin autoilijoilla.
Ajatuksissa oli että ottaisin jo majoituksen tulevasta kaupungista ja sellaista sitten aloin oikein paikasta etsiä. Löysin Turisti infon ja poikkesin kyselemään mahdollista l-alluetta tai muuta majoitusta. Paikassa oli yksi vanhempi rouvashenkilö paikalla ja heti kun sanoin huomenta englanniksi hän tarttui puhelimeen ja selitti minulle jotakin. Hetken kuluttua hän toi puhelimen minulle. Puhelimessa oli nainen joka puhui kanssani englantia ja sanoi että paikalla oleva henkilö ei osaa englantia. Kyselin kaupungin majoitus vaihtoehdoista ja totesin hetken mietittyäni jatkavani matkaa isompaa Panevežysin kaupunkia. Poikkesin vielä kaupassa ja kahvilassa nauttimassa aamukahvit pasteijan tyylisen leivonnaisen kera. Jotenkin on aistittavissa että ihmiset ovat avoimempia kun Latviassa, vaikka jotenkin maa on ehkä hivenen alkeellisemmassa tilassa kun Latvia. Siitä kertonee huvittavalla tavalla myös se että keskellä kaupunkia, omakotitalojen puutarhoissa on lehmiä. Tosin täällä lähes kaikki pellot ovat viljeltyjä, tai niillä käyskentelee lehmiä ja pihoilla on kanoja ja ankkoja. Yritystä on ainakin enenmän kuin pohjoisessa naapurissa.
Väsynyt matkaaja kuumassa metsässä
Matka jatkuu tietä numero 124 kohti Vabalininkasin kylää myötä tuulessa ja auringonpaisteessa kapeaa mutta hyväkuntoista tietä joutuisasti. Täällä on huomattavasti enemän asutusta pitkin tienvarsia ja ihmisiä erilaisissa peltotöissä. Pikkukyliä vähän väliä. Vabalininkasin kylästä matka jatkuu kohti Panevežysin kaupunkia tietä numero 191. Noin puolessavälissä tietä vastaan tulee paikallinen matkapyöräilijä jolta saan vinkin tulevasta majapaikasta ja tarkat ajo-ohjeet perille. Paikassa olisi huoneita ja myös mahdollisesti mahdollisuus leiripaikkaan. Saan myös reitti vinkin puolan rajalle jota aion myös noudattaa. Mies on kiertämässä kotimaataan polkupyörällän viikon ajan. Löydän perille helposti ja paikka on sitä mitä hän kertoikin, tosin telttapaikkoja ei ole joten otan huoneen hotellista ja vietän täällä nyt vapaa päiväänikin. Hotelli on kyllä hieno ja minulla on täälla kaksi huonetta ja suihku. Elelen herroiksi 35€ yö. Heti kun pääsin asettumaan ja tavarat huoneistoon alkoi pyykkäys. Enää ei ollut kun yksi puhdas paita joten kaikki pyykkiin ja mies sen jälkeen suihkuun. Suihkun jälkeen hotellin ravintolaan syömään. Täytetty kanan rintapala riisillä ja iso tuoppi paikallista tummaa olutta 5,30€. Matka jatkuu vapaapäivän jälkeen kohti Puolan rajaa.
- päivän kilometrit 99,8 km
- ajoaika 5:43:04 h
- Keskituntinopeus 17,45 km/h
- Max nopeus 34,30 km/h
- kokonais km/aika 850km/48:20h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti